Image may be NSFW.
Clik here to view.
Sopranosista karannut palkkamurhaaja, puhuva polkupyörä, John Lennon ja Paul Mc Cartney nuorina… Pauli Kallion ja Kati Kovácsin uutuusalbumi yhdistää surrealistisia unitarinoita omaelämäkerrallisteen arkirealismiin. Unet ja todellisuus vaikuttavat toisiinsa, vaikka vain toinen maailma on kuvattu väreissä.
Surrealismin viehätys on siinä, ettei koskaan voi tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Tämä on tietysti hyve monessa muussakin genressä, mutta surrealismilta odottaa nimenomaan odottamatonta yllätyksellisyyttä. Väritetyt unet täyttää odotukset, jos ei nyt joka sivulla, niin vähintään joka tarinassa. Hulvattomin on Nukkuu kalojen kanssa –novelli, jossa Sopranosin Paulie Walnuts on palkattu murhaamaan päähenkilömme Pauli Kallio. Onneksi käsikirjoittajallakin on järeä ase mukanaan…
Omaelämäkerralliset mustavalkoaukeamat selittävät unien yhteyttä todellisuuteen. Kovácsin pyöreä viiva sopii hyvin molempiin maailmoihin. Vaikka piirrokset näyttävät yksinkertaisilta, kuvissa riittää katseltavaa. Kallion puhuva vahvatahtoinen polkupyörä on erityisen ilmeikkäs, samoin monet sivuhahmot jaksavat naurattaa. Ruutujen välissäkään ei aina ole pelkkää tyhjää. Albumi kestää, ja vaatii, monta lukukertaa.
Sekä Kovács että Kallio ovat tehneet sarjakuvia jo 90-luvun varhaisvuosista. Muistan lukeneeni Katin kuvittaman Kramppeja ja nyrjähdyksiä –stripin ja Sarjakuvastinten ja muiden 90-luvun kokoelmien kätköistä saattaa löytyä lisää todisteita yhteistyöstä. Oliko Kovács Kallion Pieniä tarinoita keskikokoisen ihmisen elämästä –kokoelman (ainoa?) naispiirtäjä? Väritetyt unet on kuitenkin heidän ensimmäinen albuminkokoinen yhteinen teoksensa. Ja yhteistyö toimii hyvin.
